Olen 38 -vuotias syntyperäinen vantaalainen. Vantaalla olen asunut suurimman osan elämästäni.

Ammatikseni toimin kuljetus- ja logistiikkapalveluiden yrittäjänä pääkaupunkiseudulla.

Luottamustehtävien lisäksi vapaa-aikani kuluu ystävien, mökkeilyn, golfin ja ruuanlaiton parissa. Tärkeää minulle on hyvät suhteet perheeseeni ja ystäviini.

Olen ollut mukana Vantaan Kokoomuksen toiminnassa vuodesta 2004 lähtien.

Tällä hetkellä toimin seuraavissa luottamustehtävissä:

Kaupunginvaltuutettuna

Tarkastuslautakunnan jäsenenä

Vantaan Kokoomuksen puheenjohtajana

Ympäristölautakunnan jäsenenä

Rakennuslupajaoston jäsenenä

Tikkurilan Kokoomuksen hallituksessa

Kehittyvä, yritteliäs ja kansainvälinen Vantaa
Vantaan menestys perustuu pitkälti siihen, että tarjoamme sekä kotimaisille että kansainvälisille yrityksille hyvät edellytykset toimia Vantaalla. Avainasemassa on erityisesti lentoasemaa ympäröivä alue ja sen liikenne-, viestintä- ja logististen palveluiden kehittäminen. Menestyvä yritystoiminta luo mahdollisuuksia myös asukkaiden palveluille ja hyvinvoinnille .

Kouluissa huolehdimme Vantaan tulevaisuudesta
Vantaan tulevaisuus rakennetaan lasten, nuorten ja elinikäisen oppimisen varaan. Jokaisella vantaalaisella on oltava tasavertaiset mahdollisuudet opiskella ja kehittää itseään. Erityisen tärkeää työtä tehdään peruskouluissa, joissa on tietojen ja taitojen lisäksi kiinnitettävä huomiota myös turvallisuuteen, viihtyvyyteen sekä oppilaiden ja opettajien jaksamiseen. Kouluihin panostaminen on paras keino ehkäistä syrjäytymistä jo varhaisessa vaiheessa

Tasapainoinen kuntatalous turvaa palvelut
Vantaalla on jatkettava työtä talouden tervehdyttämiseksi. Kunta on kuin yritys, jolla ei ole varaa velkaantua lisää joka vuosi. Huolehtimalla tasapainoisesta kuntataloudesta mahdollistamme laadukkaan ja monipuolisen palvelutuotannon, elinkeinopolitiikan ja työllisyyden edistämisen ja investointien rahoituksen. Näin palvelut ovat parhaiten kaikkien saatavilla.

Toimiva liikenne
Pääkaupunkiseudun metropolialueen liikennettä on kehitettävä laajana kokonaisuutena, yhteistyössä kaikkien alueen kuntien kanssa. Parantamalla liityntäliikennettä joukkoliikenteen solmukohdissa edistämme joukkoliikennevälineiden käyttöä. Myös kimppakyydit ja etätyömahdollisuuksien lisääminen ovat keinoja ruuhkien vähentämiseen. Näin torjumme myös ilmastonmuutosta.

Paras tulos tulee yhteistyöllä
Pääkaupunkiseudun palveluita, liikennettä ja asumista kehitetään parhaiten tiiviillä, kuntien rajat ylittävällä yhteistyöllä. Tekemällä yhteistyötä kaikilla palvelurakenteen alueilla saavutetaan myös kustannussäästöjä, jotka lopulta koituvat kaikkien seudun asukkaiden eduksi.

Vantaan Kokoomuksen puheenjohtajana tahdon toimia Sinun, Vantaan ja koko Kokoomuspuolueen luottohenkilönä

Olen tehnyt pitkäjänteistä työtä Vantaan Kokoomuksen näkyvyyden lisäämiseksi jo vuodesta 2004 lähtien. Olen Vantaan kaupunginvaltuuston, tarkastuslautakunnan, ympäristölautakunnan ja rakennuslupajaoston jäsen. Viimeiset vuodet olen toiminut Tikkurilan Kokoomuksen puheenjohtajana.

Olen ollut mukana Toivotalkoot-tapahtumissa, kansalaiskeskusteluissa, turuilla ja toreilla. Monet ovat tavanneet minut kunnallis- ja eduskuntavaalien vaaliteltoilla rakentamassa telineitä, kaatamassa kahvia ja puhumassa vantaalaisten kanssa asiaa. Olen sitä mieltä, että aktiivisella ihmisellä asiat tulevat hoidetuksi. Nyt tarvitaan tekoja.

Vantaan Kokoomuksen puheenjohtajana tavoitteeni on jäsenmäärän kasvattaminen ja uusien, aktiivisten ihmisten saaminen mukaan toimintaan. Sen aikaansaamiseksi meidän on kehitettävä yhteistyötä myös kunnan, valtion, yrittäjien, kansalaisjärjestöjen ja kaikkien vantaalaisten suuntaan. Yhteistyössä on voimaa!

Puolueen tärkein voimavara ovat sen jäsenet. Myös Vantaan Kokoomuksen tulisi kuunnella jäseniään entistä tarkemmalla korvalla ja kannustaa tuomaan esille ideoita, ajatuksia ja toimimaan yhdessä paremman tulevaisuuden puolesta.

Kokoomuksen tulee myös jatkuvasti tehdä työtä näkyvyytensä lisäämiseksi. Rohkeat aloitteet ja aktiiviset toimet tuovat meidät kaikkien vantaalaisten tietoisuuteen. Vaikka olemme olleet muutamien viime vaalien selkeä voittaja, emme saa tuudittautua hyviin kannatuslukuihin. Meidän on jatkuvasti oltava hereillä, aktiivisia ja toimia käytännössä teesiemme puolesta. Näin luomme yhdessä Kokoomukselle uskottavuutta, johon Vantaa voi luottaa jatkossakin.

Energiansaanti on jokapäiväisen arkemme elinehto. Sähköä tulee kun töpselin työntää pistorasiaan. Saunaa ja taloja lämmitetään, tuotantolaitoksia pyöritetään ja katuvaloja poltetaan.

Mutta riittääkö energia tulevaisuudessa tähän kaikkeen? Ja kenen energiaa lampuissamme poltamme? Viime aikoina on kuulunut huolestuttavia uutisia, että esimerkiksi Venäjällä on suuret intressit päästä niskan päälle suomalaisilla energiamarkkinoilla. Pohjoismaalaiset markkinat kiinnostavat monia ja myös suomalaisilta energiankuluttajilta halutaan rahat pois.

Jos haluamme varmistaa energian riittävyyden ja kohtuullisen hinnan, meidän on vakavasti pohdittava energiastrategiaa niin Vantaan, Suomen kuin EU:nkin tasolla. Emme voi jäädä Venäjältä tuodun energian varaan. Itäenergian tuotantotapoja ja sen aiheuttamia ympäristöongelmia on mahdoton valvoa. Lisäksi venäläisen energian saannissa saattaa ilmetä yllättäviä epävarmuustekijöitä.

Meidän täytyy keskittää voimamme omavaraisen ja mahdollisimman monimuotoisen energiantuotannon turvaamiseen. Vantaan kaupungin on turvattava äänivaltansa Vantaan Energiassa ja oltava aktiivinen kohtuuhintaisen energiansaannin varmistamisessa kaikkiin vantaalaisiin koteihin.

Yksi energiansaantikanava on tietysti tuontisähkö, mutta meidän tulee täysimääräisesti varmistaa kaikki muutkin saatavilla olevat keinot. Viime aikoina on ollut paljon puhetta mm. jätteenpoltosta. Poltto on tehokas ja ympäristöystävällinen tapa päästä eroon jätteestä ja samalla tuottaa energiaa. Tuulivoima ja aurinkoenergia ovat edelleen Suomessa varsin vähäisellä käytöllä ja niiden käyttöä voitaisiin helposti lisätä. Myös biopolttoaineiden käytön tehostamishankkeita tulisi nopeasti selvittää.

Ydinvoimalla on oma tärkeä roolinsa energiastrategian toteuttamisessa. Se mahdollistaa Kioton sopimuksen noudattamisen päästöjen osalta ja antaa Suomelle todellisen mahdollisuuden olla omavarainen. Kun suomessa mietitään, pitäisikö meidän rakentaa vielä kuudeskin ydinvoimala, Venäjällä suunnitellaan pelkästään Pietarin ympäristöön rakennettavaksi neljää uutta reaktoria. Suomi ostaa tälläkin hetkellä energiaa useista Venäjän vanhoista, rappeutuneista ydinvoimaloista.

Myös tavallinen kuluttaja voi omilla valinnoillaan vaikuttaa merkittävästi energian riittävyyteen. Energiaasäästävät kodinkoneet, ilmalämpöpumput, maalämpö, aurinkopaneelit ja muut tämänkaltaiset ratkaisut tuovat oman merkittävän lisänsä yhteiseen energiapolitiikkaan.

Emme voi jäädä kädet ristissä odottelemaan, mitä naapureissamme tapahtuu. Meidän on aktiivisesti ryhdyttävä etsimään monipuolisia ja kestäviä ratkaisuja energiakysymykseen. Ja tämä on tehtävä nyt, ennen kuin ongelmat koskettavat arkipäiväämme.

Petri Koivuniemi

Vantaalla eletään muutosten aikoja. Kuntalaisia puhuttavat mm. opetus, terveydenhuolto ja Vantaa-lisä. Näiden ajankohtaisten kysymysten parissa tehdään työtä niin lautakunnissa kuin valtuustossakin, välillä illan myöhäistunneille asti. Muutaman kuuman perunan ollessa päivittäin lehtien palstoilla, on vaille suurta huomiota jäänyt monia yhteiskunnalle isoja asioita.

Vantaan kuten monen muunkin suuren kaupungin unohdettu ongelma ovat yksinäiset, päihdeongelmaiset ja monella tapaa moniongelmaiset ihmiset. Näillä henkilöillä sosiaalisen elämän kaventuminen on johtanut harrastusten vähenemiseen tai loppumiseen. Se oikea löytyy liian usein pullosta. Ystävät vähenevät, perhesiteet katkeavat ja tuki tuntuu loppuvan. Kierre on valmis. Monet päivittäiset asiat kuten työssäkäynti käy mahdottomaksi. Myös asuminen kriisiytyy. Kunnallisissa vuokra-asunnoissa vuokrat jäävät rästiin ja lopulta eläminen tapahtuu lähes tyystin sossun avustuksilla. Sosiaalinen tukiverkosto muodostuu muissa samassa tilanteessa olevista ja kierre vain pahenee. Nämä ihmiset koituvat kunnalle kalliiksi mm. sosiaali- ja terveydenhoitokustannusten, rästiin jääneiden vuokrien ym. kautta.

Näin ei kuitenkaan ole pakko olla. Vantaallakin toimii sangen tehokas ja hyväksi todettu tapa auttaa moniongelmaisia takaisin elämään. Mm. Myyrmäessä toimii sosiaaliseen isännöintiin perustuva tuettu asumismuoto, jonne asukkaat valitaan haastattelun kautta. Tärkeintä on henkilön oma motivaatio ja halu saada asiansa kuntoon.

Sosiaaliseen isännöintiin perustuvassa asumisessa elämää rakennetaan pikkuhiljaa. Asumismuoto perustuu päihteettömyyteen, vertaistukeen ja kokonaisvaltaiseen sosiaaliseen isännöintiin. Sosiaalinen isännöitsijä asuu samassa talossa, hänellä on ympärivuorokautinen puhelinpäivystys ja mahdollisuus puuttua ongelmatilanteisiin välittömästi. Reaaliaikainen vuokraseuranta auttaa havaitsemaan mahdolliset maksuhäiriöt nopeasti. Talossa on yhteinen sauna, pyykkitupa ja oleskelutilat. Kukaan asukkaista ei jää yksin pahan päivän tullessa vaan sosiaalisen isännöitsijän lisäksi koko aktiivinen asukasyhteisö pitää toisistaan huolta. Silti se on jokaiselle oma koti, ei asuntolapaikka tai patja ensisuojan lattialla.

Tällä mallilla on saatu hyviä tuloksia aikaan. Muiden samassa tilanteessa olleiden tuella päihteettömyys onnistuu. Pikkuhiljaa on voitu rakentaa polkuja takaisin työelämään ja järjestellä vanhoja maksuhäiriöitä. Kun elämä tuntuu sujuvan, voidaan siirtyä joko kaupungin vuokra-asuntoon tai muuhun tavalliseen asumismuotoon, jossa asukas maksaa itse omat asumis- ja muut kulunsa.

Päihdeongelmaisille on olemassa vaihtoehtoja. Sosiaalisen isännöintiin perustuvan tuetun asumisen kustannussäästöt kunnan eri sektoreilla ovat valtavat. Malli on sangen yksinkertainen: Monikaan päihdeongelmainen ei lopulta tarvitse muuta kuin jonkun joka tukee ja auttaa alkuun uuden elämän saralla. Tällainen toiminta on järkevää ja kannatettavaa sekä yhteiskunnan että ihmisen kannalta.

Petri Koivuniemi

Pitkin pimenevää syksyä olemme saaneet lukea otsikoita järjettömästä ilkivallasta. Suunnaton tarve vahingoittaa muiden omaisuutta on muodostunut jo kansallisurheiluksi, jossa mitellään tekojen saamasta julkisuudesta. On helppoa olla välittämättä, kun ei ole penniäkään omasta pussista kiinni?

Valitettavasti kustannukset vain tulevat meidän kaikkien pussista. Vantaalta löytyy karuja lukuja vuodelta 2004. Pelkästään ilkivallasta koituvia kuluja: rikotut ikkunat 96.000 e, sähkökaappien siivous 13.000 e, valaisimet 150.000 e... Suunta tämän kaltaiseen toimintaan ei ole laskussa. Usein tuntuu siltä, että mitä hienompaa ja viihtyisämpää rakennetaan, sen kovempi on vastaanotto yön pimeinä tunteina.

Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa joudumme joka vuosi korjaamaan yhteiseen käyttöön tarkoitettuja paikkoja yhä suuremmalla rahalla. Jos paikat pysyisivät edes vähän paremmassa kunnossa jäisi rahaa enemmän tarpeellisiin hankintoihin, esimerkiksi liikuntapaikoille.

Ilkivallan vähentämiseksi olisi lisättävä valistusta oman ja yhteisen omaisuuden käsittelystä jo päiväkodista alkaen. Vantaan kaupungin on kannustettava saumattomaan yhteistyöhön esimerkiksi asukasyhdistyksiä, urheiluseuroja ja nuorisojärjestöjä. Tuleviin kaupungin talousarvioihin on määriteltävä suurempi tukiraha edellämainituille tahoille. Myös liikuntapaikkojen, päiväkotien ja puistojen vartiointiin on osoitettava selkeästi lisää määrärahoja.

Joskus tilaisuus osallistua alueensa hyvinvointiin motivoi asukkaita huolehtimaan yhteisestä omaisuudesta ikään katsomatta. Esimerkiksi jalkapallokentille ei ole voitu hankkia maaleihin verkkoja, ne kun palavat herkästi. Eräässä kaupunginosassa vanhemmat kyllästyivät vallitsevaan tilanteeseen ja kustansivat itse lähialueensa pallokentälle verkot maaleihin. Kaikkien yllätykseksi kenttä on saanut olla rauhassa ilkivallalta.

Oma työpanos pistää usein ymmärtämään. Siksi olisi hyvä tukea rohkeammin sakkorangaistuksen sovittelua työkomennukseksi. Vapaaehtoistyötä voisi myös rakentaa ostettavaksi palveluksi mm. vartioinnissa. Asiakkaina voisi olla kaupunki tai taloyhtiö. Tämänkaltainen työ sopisi hyvin opiskelijoille tai pitkäaikaistyöttömille.

Poliisin top 5- lista on myös tuottanut toivottuja tuloksia. Kun poliisi on määritellyt pahimmat ongelmapesäkkeet, niissä on pystytty tehokkaaseen ennaltaehkäisevään työhön. Pieniinkin tekemisiin pitäisi puuttua. Jos ongelmat päästetään suuriksi, ollaan niiden kanssa pääsemättömissä.

Kaiken tämän paasauksen jälkeen on hyvä muistaa, ettei häiriökäyttäytyminen ole vain nuoriin kohdistuva vitsaus, joukkoon mahtuu myös suuri ryhmä iältään 30- 50 v. suomalaisia miehiä. Alaikäisten kohdalla jokainen vanhempi voi ottaa oman lapsensa kohderyhmäksi. Päävastuu jälkikasvusta on edelleen vanhemmilla. Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan.

Petri Koivuniemi

Jälleen kerran on vaalit lähestymässä. Valitettavan moni äänioikeutettu käy läpi jo entuudestaan koettuja ajatuksia: Miksi minä äänestäisin, ei se kosketa minun arkipäivääni jne. äänestysinto maaliskuun eduskuntavaaleissa näyttäisi hiipuvan.

Suomessa on aina ollut ajatus selkeästä valtion roolista suhteessa kuntiin. 1960- luvulta lähtien on rakennettu mallia jossa kunta on palveluja tuottava valtionkoneiston jatke. Kuntalaissa kunnan perustehtäväksi on säädetty velvoitus pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Tähän tehtävään tulisi myös valtion ja tulevan eduskuntamme suhtautua vakavasti.

Kunnan rooli on olla ihmistä lähellä ja palvella kuntalaisia. Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät 32 mrd. euroa vuodessa palvelujen järjestämiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Suomessa on 579.000 oppilasta perusopetuksessa, 30,8 miljoonaa avohoitokäyntiä terveyskeskuksissa, 6.4 miljoonaa hoitopäivää sairaaloissa. Tieliikenteestä yli 30 % käyttää kuntien hoitamia katuja ja teitä

Kunnallisten peruspalveluidenkin tulevaisuus on kiinni eduskunnasta ja sen päätöksistä. Kuntien valtionosuudet ovat olleet viime vuosina laskussa ja samaan aikaan eduskunnan lainsäädäntövalta syytää kuntien harteille uusia tehtäviä ja velvoitteita.

Kuntien toimintamenot kasvavat tänä vuonna kaikkiaan noin 1,1 miljardilla eurolla mm. väestön määrän ja ikärakenteen sekä kustannustason nousun vuoksi. Väestön ikääntyminen vaikuttaa meidän kaikkien elämään: esimerkiksi jos julkisella sektorilla 15 vuoden kuluttua eläkkeelle siirtymisen vuoksi aukeavat työpaikat täytettäisiin, niin uudesta työvoimasta 70% pitäisi sijoittaa julkiselle sektorille.

Maaliskuussa saamme jälleen äänestää vallankäyttäjät valtion korkeimpaan päättävään elimeen, eduskuntaan. Nyt onkin aika käydä vakavaa keskustelua kunnan ja valtion rooleista ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Valtion tehtävänä ei ole kiristää kuntien ja samalla kuntalaisten vyötä ja ajaa niitä yhä syvempään ahdinkoon.

Meidän kaikkien tärkein tehtävämme tulevalla vaalikaudella tulisi olla kunnallisten palveluiden toimintakyvyn ja jatkuvuuden varmistaminen. Tavoitteeseen tulee sekä kansanedustajien, meidän kunnallisen demokratian edustajien että yksittäisten kansalaisten pyrkiä yksissä tuumin, yhteistyössä. Tämä edellyttää valtio/kunta rakenteelta enemmän joustavuutta, uusiutumiskykyä ja täysin uusia toimintatapoja tuottaa hyvinvointipalveluja.

Meillä tulee olemaan tulevaisuudessa kolme tärkeää kysymystä jotka täytyy ratkaista mahdollisimman pian: Mikä on Suomessa valtion, mikä kunnan ja mikä yksilön vastuu? Kehoitan jokaista vantaalaista käyttämään äänensä tulevissa eduskuntavaaleissa. Sillä on tulevaisuuteemme huomattava vaikutus.

Petri Koivuniemi,

Olemme saaneet valitettavan muistutuksen siitä, kuinka kiireen keskellä tulisi aina muistaa nuoret ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen. Siitä on kiinni koko yhteiskuntamme tulevaisuus.

Vantaalla nuorten paha olo näkyy mm. lastensuojelun arjessa. Ongelmia muodostavat mm.päihteidenkäyttö, epäsosiaalinen käyttäytyminen, kotoakarkailut sekä masentuneisuus, joka aiheutuu useimmiten koulukiusaamisesta. Koulukiusaaminen voi johtaa vakaviin mielenterveys- ja päihdeongelmavyyhtiin. Nämä ovat asioita, joista meidän kaikkien pitäisi olla huolissamme.

Kiusaamisessa tärkeintä olisi puuttua asiaan heti sen ilmettyä. Peruskoululaisistamme jopa 15% toistuvasti kiusattuja. Fyysinen ja henkinen kiusaaminen ovat yhtä pahoja asioita ja ne jatkuvat usein työelämässäkin. Siksi myös Vantaan kouluissa tulisi jatkuvasti olla valppaana ja kehittää kiusaamisen vastaista toimintamallia.. Koulunvaihto ei ole aina lopullinen ratkaisu sama kaava toistuu helposti uudessakin ympäristössä. Usein jo tunne siitä, ettei ole yksin auttaa kiusattua.

Varhainen puuttuminen on nuorten kohdalla kaiken a ja o. Kun ongelmat kasvavat näkyviksi järjestetään palaveri johon kutsutaan nuoret vanhempineen, koulun opettaja tai kuraattori sekä mahdollisesti alueen sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijät ovat voineet saada ilmoituksia poliisilta esimerkiksi päihteidenkäytöstä, näpistyksistä tai ilkivallasta. Ihmiset kootaan kuitenkin yhteen usein vasta silloin kun jotain on jo todella pahasti pielessä. Olisi hyvä luoda parempia mahdollisuuksia vanhempien ja koulun henkilökunnan tapaamisiin muulloinkin. Kouluissa olisi yleisemminkin lisättävä ongelmista keskustelua. Sekä koulun että kodin kasvatustehtävänä on kannustaa suvaitsevaisuuteen, opettaa muiden kunnioittamista ja muistuttaa myös itsensä kunnioittamisesta.

Nuoren pahalle ololle ei aina löydy selvää syytä, ongelmat ikään kuin kietoutuvat toisiinsa. Tällöin pelkkä puhuminen ei riitä ongelmavyyhdin ratkaisemiseksi. Tukea on etsittävä monilta tahoilta, kuten esimerkiksi kolmannelta sektorilta, liikuntaseuroista ja iltapäiväkerhoista.

Vantaalaiset nuoret ja heille suunnatut tukipalvelut eivät ole viime aikoina saaneet riittävästi huomiota eivätkä resursseja. Kannattaa muistaa, että jälkipyykin hoito tulee kuntalaisille kalliiksi jatkuvasti nousevina kuluina sosiaali- ja terveyssektorilla. Siksi ennalta ehkäisevät toimet olisivat se kaikkein kannatettavin malli.

Petri Koivuniemi

Lähisuhdeväkivalta on maassamme pitkään olemassa ollut ongelma, jota ei ole saatu pysäytettyä. Tuoreimpien tutkimusten mukaan jopa 20% parisuhteessa elävistä on kokenut jonkinlaista väkivaltaa. Väkivalta voi olla henkistä, fyysistä, ilmetä esimerkiksi laiminlyöntinä tai sairaalloisena mustasukkaisuutena.

Ulkopuolisten on helppo sanoa, että väkivaltaisesta suhteesta on lähdettävä heti kun ensimmäinen lyönti tulee. Käytännössä väkivallan kierteestä irti pääseminen ei ole aivan niin helppoa. Parisuhteessa pitää kiinni yleensä riippuvuus, halu säilyttää perhe ja pelko lasten menettämisestä. Syyllisyys, itseluottamuksen puute ja toivo kumppanin muuttumisesta ruokkivat kierrettä.

Väkivalta ei ole yksityisasia, vaan se on otettava vakavasti myös meidän, jotka yhteisiä asioita hoidamme. Vastuu väkivallasta on aina tekijällä, mutta keinoja puuttua on monia, myös yhteiskunnan taholta.

Myös Vantaalla tulisi kehittää varhaista puuttumista perheväkivaltaan. Erityisesti tulisi suojella lapsia, joita väkivaltaisessa kodissa eläminen järkyttää eniten. Koulutusta esimerkiksi neuvoloissa ja oppilaitoksissa on lisättävä, jotta väkivallan oireet osattaisiin tunnistaa ja asiat osattaisiin ottaa puheeksi.

Apu olisi tuotava mahdollisimman lähelle ja helposti saavutettavaksi, koska vaikeassa tilanteessa ihmiset ovat yleensä liian voimattomia toimiakseen itse. Lapset eivät myöskään ole kykeneviä hakemaan apua ulkopuolelta. Läheisilläkin saattaa olla vaikeuksia ymmärtää asioiden oikea laita.

Tärkeintä on aina pysäyttää väkivalta, niin nopeasti kuin mahdollista. Vantaalla toimii vain yksi turvatalo, josta äärimmäisessä hädässä on mahdollista saada kriisiapua ja välitöntä suojaa. Euroopan neuvoston suosituksen mukaan turvakotien lukumäärää pitäisi lisätä reilusti koko Suomessa. Kodinomaisen turvallisen paikan löytyminen on ehdottoman tärkeää, jotta perhe ei rikkoontuisi enempää.

Myös muita tukimuotoja on kehitettävä suuntaan, jossa tukea on riittävästi saatavilla kaikille sitä tarvitseville. Tämä edellyttää viranomaistoimijoilta saumatonta yhteistyötä kaikkien osapuolien kanssa. Kuntien tulisi varata enemmän resursseja tunnistamaan ja auttamaan niin perheväkivallan uhreja kuin väkivallan tekijöitäkin.

Kunnan rooli on tukea riittävästi myös kolmannen sektorin työtä, joista monet antavat tärkeän panoksen taistelussa lähisuhdeväkivaltaa vastaan. Esimerkiksi vertaisryhmäapu on erittäin hyvä keino saada henkilökohtaista tukea. Lapsen oikeus väkivallattomaan elämään LOVE ry:n kaltaiset tahot myös kampanjoivat ja jakavat tärkeää tietoa.

Jatkakaamme siis avointa puhumista ja tiedottamista arasta aiheesta. Pelko ja häpeä ei poistu vaikenemalla.

Petri Koivuniemi

(toimittajana Aleksi Mainio)

Ainakin pari kuljetusalalla toimivaa vantaalaisyritystä on lopettanut toimintansa, koska Helsingin uusi parkkisakkopolitiikka on vaikeuttanut firmojen arkea. Lisäksi monet yrityksissä työskennelleet kuljettajat ovat vaihtaneet uusiin työtehtäviin.

-Kuskeilla ei ole varaa maksaa kymmeniä pysäköintimaksuja. On helpompaa siirtyä kortistoon, kertoo vantaalaisyrittäjä Petri Koivuniemi.

Helsinki kiristi sakkolinjaa vuodenvaiheessa. Tämän seurauksena keskustassa asioivat kuljettajat saavat sakkoja entistä helpommin kävelykaduilla.

-Aiemmin käytössä oli kuuden minuutin sääntö. Epävirallinen aikaraja tarkoitti, että paketti- tai kuorma-auton kuljettaja saattoi lastata tai purkaa tavaroita keskustassa kuuden minuutin ajan ilman, että siitä palkittiin parkkisakolla.

Erityisesti Vantaa kärsii tilanteesta, koska kaupungissa on useita logistiikka-alan yrityksiä, jotka hoitavat Helsingin keskustan kuljetuksia.

-Näin ei voida jatkaa, tilanne on kohtuuton. Kuski voi saada kolmekin sakkoa iltapäivän aikana. Niistä syntyy 150 euron potti. Sakkoja kirjoitetaan, vaikka kuljettaja olisi rekan lähettyvillä, Koivuniemi kuvailee.

-Monelle yrittäjälle tämä on ollut viimeinen tikki kalliin polttoaineen ja tukkoisen Kehä III:n aikakaudella.

Yrittäjän mukaan hankalia lastaus- ja purkupaikkoja löytyy runsaasti Helsingistä. Esimerkiksi Aleksanterinkatu, Iso Roobertinkatu ja Mikonkatu ovat painajaismaisia paikkoja.

-Samaan aikaan puhutaan, että pienet kivijalkaliikkeet ovat tärkeitä, mutta unohdetaan, mistä myytävät tuotteet liikkeisiin tulevat. Pikkuliikkeillä ei ole lastauslaitureita, joiden avulla rahtaaminen voitaisiin hoitaa huomaamattomasti, Koivuniemi muistuttaa.

-Viralliset lastauspaikat on vallattu rakennusliikkeiden telinevarastoiksi. Lisäksi niiden käyttöajat ovat usein pahasti pielessä - ei auta, vaikka paikkaa saisi käyttää kello 5:stä 11:een, jos lentorahti saapuu Helsinki-Vantaan kentälle vasta kello 13 ja se pitää saada liikkeeseen samana päivänä.

Kunnallinen pysäköinninvalvoja Kaija Kossila kiistää, että pysäköintivirhemaksuja kirjoitettaisiin aiempaa herkemmin.

-Uskon närän johtuvan siitä, että olemme kiinnittäneet huomiota kävelykaduilla tapahtuvaan pysäköintiin.

-Niillä saa olla huoltoajoa vain tiettyinä aikoina. Ymmärrän, että tämä hankaloittaa kuljettajien työtä. Silti kävelykadut on haluttu rauhoittaa autoliikenteeltä iltapäivän ja illan ajaksi.

Kossila sanoo, että huoltoaikojen muuttamista on pohdittu.

-Aikoja ei ole muutettu, koska ruokatunti alkaa kello yhdentoista tienoilla, eivätkä ihmiset tahdo kävellä kuljetusautojen seassa. Tehdäänpä asiassa miten tahansa, aina joku kärsii.

Kossila kertoo aikarajojen olevan liikennesuunnittelun käsialaa.

-Toisaalta ne ovat seurausta siitä, että kävelykatujen määrää on haluttu lisätä Helsingissä.

Petri Koivuniemi

Vantaalla toimivien aluetoimikuntien käytössä on vuosittain aluerahaa, jota ne voivat myöntää järjestöille ja ja yhdistyksille erilaisten tapahtumien järjestämistä varten. Silloin tällöin nousee kuitenkin esiin ongelma, ettei kukaan ole anonutkaan aluerahaa ja rahat joudutaan myöntämään samoille yhdistyksille kuin aina ennenkin. Nämä ovat yhä useammin puolueiden omia yhdistyksiä, yrityksiä tai läheisjärjestöjä.

Mielestäni aluerahaa ei pääsääntöisesti tulisi myöntää puolueiden ja näiden muiden läheisjärjestöjen hyväksi. Aluetoimikuntien jäsenet ovat jäävejä tehdessään päätöksiä omien järjestöjensä hyödyksi. Samalla monet tärkeät yhdistykset vierastavat politiikkaa eivätkä edes halua tehdä anomusta, kun ehkä ajattelevat, että kyse on pelkästä puoluepolitiikasta.

Aluerahalla tuetaan nykysäännösten mukaan hankketta tai tapahtumaa, joka ”edistää alueensa asukkaiden hyvinvointia ja alueensa kestävää kehitystä tavoitteenaan viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä monipuoliset ja omaleimaiset yhdyskunnat”. Rahaa voi saada myös tapahtumaan, joka ”lisää asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa alueen kehittämiseen, parantaa tiedon välittymistä asukkaiden ja kaupungin toimielinten välillä sekä edistää alueensa kestävää toteutusta”. Aluerahalla järjestettävän hankkeen tai tapahtuman tulee kohdistua yleisesti ja tasapuolisesti alueen asukkaisiin. Sitä ei myönnetä järjestöjen toiminta-avustuksiin, kaupalliseen toimintaan tai vaaleihin liittyviin tapahtumiin.

Säännökset aluerahan myöntämisestä kaipaavat uudistamista. Aluerahalla pitäisi voida tukea laajemmin erilaisten alueellisten kulttuuri-, urheilu-, musiikki-, yritys, ja yhteisötapahtumien järjestämistä. Aluetoimikunnan pitäisi voida myöntää oman harkintansa mukaan tukea esimerkiksi viihtyisän- ja turvallisen ympäristön parantamista varten. Tämä voisi tarkoittaa asukasyhdistyksiä, omakotiyhdistyksiä, urheiluseuroja ja muitakin alueellisia yhdistyksiä ja yhteisöjä. Aluerahaa pitäisi antaa myös hädänalaisille.

Eräs haaste on hakemisen byrokraattisuus. Pitää tehdä anomus, selvitys, kuitit ja ehkä vielä lisäselvitys. Toimikunnilla pitäisi olla mahdollisuus tukea järjestöjä myös ilman anomusta. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että aluetoimikunta ostaisi esimerkiksi taimia tai kukkasipuleita asukas- tai omakotiyhdistykselle. Nyt kevätaikaan ovat varsinkin lumisen talven jäljiltä pihat ja puistot aika kurjassa kunnossa. Teiden varsilla on paljon roskia, lehtiä, hiekkaa. Alueraha parantaisi näin asukasviihtyvyyttä. Pienillä panostuksilla voidaan saada ihmeitä aikaan.

Aluetoimikunnat, haastakaa asukkaat toimimaan yhteisen, paremman Vantaan hyväksi. Aluerahat eivät saa olla korvamerkittyjä.

Petri Koivuniemi

(toimittajana Ville Seuri HS)

Vantaan kokoomus aikoo lopettaa tilojen vuokraamisen kaupungille. Kunnallisjärjestön puheenjohtajan Petri Koivuniemen mukaan se, että puolue vuokraa kaupungille kiinteistöjä, antaa äänestäjille huonon kuvan sen toiminnasta.

"Haluamme puhtaan pöydän, ettei kenenkään tarvitse ihmetellä, onko puolueiden tarkoitus vain hankkia kiinteistöjä ja vuokrata niitä kaupungille ylihintaan", hän sanoo.

Kokoomuksella on Tikkurilassa 305 neliömetrin toimistotila, jonka se on vuokrannut kaupungille 13,50 euron neliöhintaan.

Koivuniemi aikoo elokuussa ehdottaa kunnallisjärjestön hallitukselle, että vuokrasopimuksen päätyttyä tila joko otetaan puolueen käyttöön, vuokrataan yksityisille tai myydään. Sopimus tosin päättyy vasta toukokuussa 2013.

Vantaan kaupunki vuokraa kokoomuksen lisäksi tilaa sosiaalidemokraateilta.

Demarien Tikkurila Säätiön kahdessa kiinteistössä Tikkurilassa on sosiaali- ja terveystoimen tiloja.

Korson työväenyhdistyksen Metsotorni puolestaan toimii remontin alta kaupungintalosta muuttaneiden virkamiesten työtilana. Sdp:ssä tilan vuokraamista kaupungille ei pidetä ongelmallisena.

"Kun homma on hoidettu avoimesti ja vuokrat ovat läpinäkyvät ja vertailukelpoiset, ei mitään ongelmia pitäisi olla", sanoo Sdp:n Vantaan kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja Tikkurila Säätiön hallituksen jäsen Markku J. Jääskeläinen.

Kaupunki maksaa puolueilta vuokratuista tiloista vuokraa 9,45-13,50 euroa neliöltä. Vuokrat ovat halvimmat Korsossa ja kalleimmat Tikkurilassa.

Kiinteistömarkkinoilta tietoa keräävän KTI Kiinteistötiedon mukaan vuokrat ovat keskitasoa näillä alueilla.

Viimeisimmän vuokrasopimuksen kaupunki teki Metsotornin tiloista helmikuussa. Kiinteistöjohtaja Pasi Salon mukaan Korson työväenyhdistyksen tarjous oli selvästi parempi kuin seuraavaksi edullisin tarjous.

"Toiseksi edullisin kiinteistö oli 15 prosenttia kalliimpi eikä yhtä hyvien liikenneyhteyksien varrella."

Vaikka demarit eivät vielä aio katkoa vuokrasuhteita kaupunkiin, on puolueessa mietitty vaihtoehtoista käyttöä kiinteistöille. Syyt liittyvät omaisuuden hyvään hoitoon.

"Kaupunki on meillä iso vuokralainen, ja sijoittajan kannalta on hankalaa, jos kaikki munat ovat samassa korissa", sanoo Jääskeläinen.

"Tikkurilan keskustassa kehittämisaloitteita muilta toimijoilta tulee koko ajan, ja niitä pohditaan säätiön hallituksessa."

Korson työväenyhdistyksen puheenjohtaja Matti Aittakallio arvelee, ettei kokoomuksenkaan suunnitelman taustalla ole halu puhdistaa ilmaa, vaan tehdä entistä enemmän voittoa. Hän epäilee, etteivät kaupungin maksamat vuokrat riitä kokoomukselle.

Koivuniemi kiistää: "Ei ole kyse paremmasta tuotosta, vaan tämä on ihan moraalinen kysymys."

Petri Koivuniemi